*

MikiSileoni

Eiköhän lopeteta tämä pelleily jo.

Niinhän siinä sitten kävi että tämä(kin) irakilaisperhe sai kaikkien käänteiden jälkeen jäädä Suomeen siitä huolimatta että perheenkokoajan tarina oli alusta lähtien täyttä soopaa.Perheen isä Huner Ali Muhammed oli siis tullut Suomeen aiemmin turvapaikanhakijana ja kuten asiassa yleensä käy, oli saanut myös myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa vuonna 2009 koska oli joutunut oman kertomuksensa mukaan ISISin vainoamaksi kotikaupungissaan vaikka todellisuudessa ISIS oli vallannut vain hetkellisesti kurdikaupungin vuonna 2015. Huner Ali Muhammed palasi vain muutaman vuoden päästä takaisin Irakiin saatuaan myönteisen mennäkseen siellä naimisiin nykyisen vaimonsa kanssa. Aiemmin henkilökohtaista vainoa kotimaassaan kokenut Huner pystyi tekemään näin oman kertomuksensa mukaan koska paluu ei ollut tapahtunut siihen kaupunkiin jossa häntä oli aiemmin vainottu*.

Ei tässä tarvitse olla mikään ruudinkeksijä ymmärtääkseen että turvapaikkajärjestelmäämme käytetään jatkuvasti järjestelmällisesti hyväkseen. On naurettava ajatus että yli 37 miljoonan asukkaan Irakista Hunerin kaltaiset henkilöt eivät löydä turvallista paikkaa henkilökohtaisen vainon vuoksi siitä huolimatta että alueet ovat osin jakautuneet shiiojen, sunnien ja kurdien alueisiin. Turvapaikkajärjestelmä palkitsee jatkuvasti näitä Hunereita vuodesta toiseen positiivisilla päätöksillä, sillä epäselvissä tapauksissakin päätös tehdään aina hakijan hyödyksi. Ihan vaan varmuuden vuoksi ettei kukaan joudu väärin perustein hylätyksi. Huner nyt siis käytti järjestelmämme aukkoja ja päätöksentekijöiden hyvänuskoisuutta alusta lähtien hyödyksensä ja miksei käyttäisikään ,sillä hullu ei ole se joka pyytää vaan se joka antaa.

On käsittämätöntä kuinka nämä tarinat uppoavat vuodesta toiseen vain sen vuoksi että joku asia on "mahdollisesti" totta. Vuodesta toiseen Suomeen saapuu useita tuhansia ihmisiä joiden tarinat "mahdollisesti" pitävät paikkansa. He kulkevat useiden turvallisten maiden läpi tuhansien kilometrien päästä johonkin suomalaiseen kaupunkiin turvaan vaikka Hunerin tavoin turvallinen kaupunki löytyisi paljon lähempää omasta kotimaasta. Järjestelmämme hyväksikäytettävien aukkojen suomien mahdollisuuksien kautta kukaan ei tiedä kuinka moni täältä turvapaikan saanut on todellisuudessa sellaisessa tilanteessa että hän on aidosti Geneven pakolaissopimuksen hengen mukaisessa avun tarpeessa. Asiaa voi vain arvuutella. Somaleista arviolta 87%* on syynä maasta lähtöön elintasoon liittyvät syyt. Kuitenkin lähes puolet somaleista saa turvapaikan suomesta. Jopa läpimädän EU:n edustajat ovat joutuneet myöntämään että suurin osa Eurooppaan tulevista on todellisuudessa elintasoaan nostamaan pyrkivää väestöä **.

Miksi siis Huner ja vastaavat saavat jäädä vaikka jälkikäteen on selvinnyt että turvallinen paluu Irakiin oli madollista? Siksi että suomessa turvapaikkapäätöksessä ei ole perumisen mahdollisuutta. Positiivinen turvapaikkapäätös on peruuttamaton joka oikeuttaa automaattisesti pysyvään oleskelulupaan sekä nopeutettuun kansallisuuden myöntämiseen***. Koko turvapaikkaoikeusjärjestelmä on naurettavan yksinkertainen kiertää ja käyttää hyödyksi mikäli pokkaa ja röyhkeyttä riittää. Sepustat vain mahdollisimman yhtenäisen tarinan henkilökohtaisesta vainosta ja jos ensimmäinen kerta menee reisille, aina voit kertoa tarinan uudelleen vaikka neljä kertaa ja joka epäonnistuneen kerran jälkeen laitat uuden hakemuksen menemään niin kuin Hassan on tehnyt jo neljä kertaa ****. Mitään rajoituksia hakemusten määrällä ei ole ja jossain vaiheessa voitkin sitten laittaa oleskeluluvan vireille kunhan työpaikka on löytynyt ja mahdollisesti puoliso ja jälkikasvua syntynyt suomeen jonka perusteella saat aivan varmasti lopulta oleskeluluvan.

Nykytilanteessa voisimme purkaa Schengen sopimuksen mutta se ei vaikuta siihen jatkuuko tulijoiden virta Suomeen. Jokainen rajalle tultuaan voi pyytää maastamme turvapaikkaa. Voisimme kiristää turvapaikkaoikeuden saamisperusteita mutta se ei estäisi sitä että maahamme jää vuosiksi järjestelmäämme hyväksikäyttäviä yksilöitä jotka nykyisellä käytännöllä lopulta palkitaan oleskeluluvalla ja lopulta kansalaisuudella. Voisimme heikentää vetovoimatekijöitä kuten perheenyhdistämisoikeuden kustannusten poistamisen valtion varoin mutta tämäkin olisi vain isossa kuvassa hidaste eikä suinkaan este. Näen ainoana ratkaisuna turvapaikanhakuprosessiin liittyvien kansainvälisten sopimusten kuten Geneven pakolaissopimuksen, Dublin I,II ja III direktiivien purkamiset ja näihin liittyvien kotimaisen lainsäädännön uudelleen muokkaamisen ajankohtaisempaan muotoon. Vain näillä toimilla tällä saataisiin kaikki ns. porsaanreiät joita härskisti hyväksikäytetään yhdellä kertaa tukittua. Geneven pakolaissopimus on aikansa elänyt, se on epäoikeudenmukainen todellisille avun tarvitsijoille ja se tehtiin täysin erillaisessa maailmassa, eikä sen tarkoitus koskaan ollut edesauttaa elintasoerojen tasapäistämistä eri kansojen suhteen jollaiseksi se on muodostunut. Geneven pakolaissopimusta ei ole myöskään ratifioitu läheskään kaikissa maissa. Tällä hetkellä maailmassa on 51 maata jotka eivät ole tehneet näin.

Suomea sitovat pakolaissopimukset YK:n ja EU:n direktiivit ovat myös helposti purettavissa. Tämä onnistuu eduskunnan tiedoksiannolla jonka jälkeen pääministeri ilmoittaa asiasta YK:n pääsihteerille sekä euroopan komission puheenjohtajalle. EU:n direktiiveistä irtautumisen voimme aloittaa saman tien kun Euroopan unionia on asiasta tiedotettu virallisesti. YK:n pakolaissopimuksen purkaminen astuu kokonaisuudessaan voimaan vuoden päästä ilmoituksesta, joka toimitetaan siis YK:n pääsihteerille. Julistamalla poikkeustila käyttöön välittömästi voimme myös aloittaa rajatarkastukset, sekä kansallisen turvallisuuden vuoksi lopettaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen. Turvapaikanhakusopimuksiin liittyvien kotimaisten lakien, kuten vastaanottolain muutokset tai poistamiset uutta tilannetta vastaaviksi ovat eduskunnan säädettävissä. Toki maailmassa on ihan aidosti alkuperäisen Geneven pakolaissopimuksen tarkoittamia pakolaisia, joille on suotava tarvittaessa väliaikainen turvapaikkaoikeus. Mikään pykälä ei kuitenkaan vaadi antamaan heille pysyvää oleskeluoikeutta tai kansalaisuutta.

Vaikka astuisimmekin näiden sopimusten ulkopuolelle niiden epäoikeudenmukaisuuden ja väärinkäytöksen vuoksi voisimme tarjota vuosittain turvapaikkaa niille joille siihen oikeasti on tarvetta. Esimerkiksi ulkomailta anottava "vihreä kortti", joka olisi vuosittain uusittava ja perustuisi tiukkaan määrälliseen säätelyyn sekä uskottavaan vainon kohteeksi joutumista voisi olla yksi ratkaisu tähän. Näiden määrä ei kuitenkaan saisi vuosittain olla mikään nykyisen kiintiöpakolaismäärän kaltainen vaan maksimissaan sata kappaletta vuodessa ja jonon alkupäähän on sijoitettava ne henkilöt, jotka tulevat kokemuspohjaisesti sellaisilta alueilta joista kotoutuminen on onnistunut parhaiten. Näin ollen kontrolli maahan tulijoiden suhteen pysyy omissa käsissämme niin kuin sen olisi kokoajan pitänytkin olla.

*https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005399910.html **https://www.nationaleconomicseditorial.com/…/eu-migrants-n…/ ***http://www.migri.fi/…/kansalaisuude…/edellytykset/asumisaika ****http://uutismaailma.com/turvapaikanhakijat-lahtee-ruotsiin…/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat